To 26.8 Bussilla rautatieasemalle, junalla Helsinkiin. (Kaikki junat matkallamme olivat ajoissa) Bussilla Länsisatamaan ja SuperStarilla yli Suomenlahden. Vaivaton matka ilman puhelin- ym. häirikköjä. D-terminaalilta menimme taksilla hotelli Shnelliin,

josta olimme huoneet varanneet (koska se oli halvin mahdollisista). Huone 416. Sama numero kuin edellisellä Tallinnanmatkallamme hotelli Metropolissa.   Kävimme  Pizza Grandessa syömässä tavanomaiset (Tuloiltana) pitsat.

Pe 27.8 Aamupalan (kohtuullinen) jälkeen kävelimme kaupungille tarkistamaan, että kaikki oli paikoillaan. Teimme myös valmiiksi apteekki- ja Liviko-ostokset. 

Tukanleikkuussa kävimme kumpainenkin, vastakkaisilla puolilla eräällä sivukadulla. Pirkko voitti, ei minullakaan isompaa valittamista ollut. Parran tasaaminen kyllä oli kuin juosten hurautettu. Keskturgilta ostin vyön ja kaksi ryyppylasia, joista kiskoimme pullon konjakkia huoneessamme matkan aikana. Joimme laihat kahvit Väike Paris-kahvilassa Vapaduse Väljakilla. Kävelimme ympäriinsä ja kävimme hyvät kahvit juomassa Energiassa piirakan ja leivoksen kera. Ruoan söimme ravintolassa nimeltä Kuluaar. Pippuripihvi minulle, lohta Pirkolle. Kelvolliset, joskin hieman haaleat.  Iltaisin ja muulloinkin seurasimme mielenkiinnolla junaliikennettä huoneemme ikkunan alla. Lisäksi seurasimme paikallisia puliukkoja ja –akkoja, joilla oli leiri aseman reunalla.

La 28.8 Johdinbussilla lähdimme Mustamäelle, kävelimme Rahumäen kalmistoon.  Sieltä kuljimme jalkapatikassa luonnonsuojelualueella nimeltään Sütise Parkmets. Hieno alue todella.

Vahingossa osuimme Nömmen hienonsiistille torille, jossa joimme kahvit ja kuuntelimme elävää torvimusiikkia.

Vihannestarjonta oli laajaa ja mallikasta, ja paljon muutakin olisi ollut tarjolla. Bussilla palasimme Jaamalle, kävimme huoneessa konjakilla, kävelimme satamassa ja menimme kahvit juomaan Pagaripoisidiin. Kahvi, piruga, leivos ja Vana Tallinn. (Ihmekös, että painoa tuli lisää). Iltaruoan söimme Ses Besissä normaalin kaavan mukaan: Täytettyä kanaa, oluet ja Viru Valgeat. Raitiotievaunulla palasimme hotelliimme. (Yli 65-vuotiaat voivat maksutta kulkea sisäisen joukkoliikenteen vehkeillä, ja kylläpä me liikuimmekin)

Su 29.8 Aina ei retki onnistu. Raitiovaunulla menimme muka Ülemistejärveä katsomaan.  Eihän sinne rannalle pääse, piikkilanka-aita on välissä. Muualtakin olimme ennen yrittäneet. Tätä aitaa emme ymmärrä, veli venäläiset ovat kuitenkin poistuneet jo aikoja sitten. Aikamme aidanviertä käveltyämme tulimme ihmisten ilmoille ja palasimme raitiovaunulla keskustaan. Energiassa joimme päiväkahvit ja jatkoimme raitiovaunulla Kadriorgaan.

Sieltä raitiovaunulla hotellille palattuamme kävimme asemakahvilassa juomassa kahvit ja syömässä OIKEAT  (sellaiset joita 40 vuotta sitten sai Kuopion torilla) lihapiirakat ja kermamunkit. Hintaakin kertyi yhteensä liki 4 euroa. Iltaruokakin oli perinteinen, Paimenpojan Pait Hell Huntissa (joka oli täynnä ihmisiä, perjantaina yritimme, emmekä mahtuneet sisään. Yhtään yli kolmekymppistä ei meidän lisäksemme ravintolassa ollut) ja palasimme huoneeseen konjakille ja pasianssinpeluuseen.

Ma 30. Kännykkä herätti meidät kuudelta. Pakkasimme tavarat, kävimme seitsemältä aamupalalla ja kahdeksalta olimme Jaaman torilla. Ostimme mm. kaksi kiloa kantarelleja (koska mökillä  kuivuivat olemattomiin) ja hieman muita vihanneksia ja hedelmiä. Vielä leipää ja leikkeleitä asemakaupasta. Pirkko teki eväät ja lähdimme taksilla satamaan. Kotimatkakin sujui aivan juoheasti, ja taksi pysähtyi asunnollemme noin seitsemän aikoihin. Seuraavalla kesämatkalla otamme yhden yön lisää ja käymme junalla jossain.