Sodan jälkeen - minä olen ainoa sota-aikana syntynyt herra - tavaraa oli vähän kaupoissa, ja sitä säännösteltiin. Viimeiset kortit poistuivat käytöstä, kun olin 10-vuotias (1954), joten muistan kahvi- ja sokerisäännöstelyt.  "Älkää keittäkö tumppia" sisareni kuulemma huuteli, sumppi oli kahvia, jota keitettiin entisiin poroihin. Mukaan lisättiin vähän uutta kahvijauhoa. Ei siihen aikaan muuta ollut kuin pannujauhatusta. Sumppikahvilla minäkin harjoittelin omaa kahvinjuomistani.Varsinaisesta sikurikahvista minulla ei ole mielikuvaa. Sain enoni kuollessa häneltä ylijääneet ostokortit - olen säilyttänyt niitä varmuuden vuoksi.