Kaksi muistoa lapsuudesta (ehkä noin 10 ikäinen)

Isoäitini (äidinäiti) kanssa menin kesämökkimme naapuriin, Talviaisten tilalle Kivijärvellä. Sandra-emäntä, yhtä vanha kuin Tilda-isoäitini, keitti kahvit. Minullekin annettiin. Mutta kuinka ollakaan, kahviin oli pantu reippaasti suolaa. Pullapalan kanssa nieleskelin kahvin loppuun, kun en kehdannut keskenkään jättää. Kotimatkalla polkua pitkin mökille ihmettelin makua. "Suolaa pitää olla oikeassa kahvissa", mummo totesi. Toki nyt tiedän, että ennenvanhaan suola oli yleinen kahvinlisä.

Toisen kerran olimme tulossa moottoriveneellä, kait Talviaisen keskimoottorilla, Kivijärven yli mökille. Muitakin ihmisiä oli mukana Eräs mies teki makkaravoileipiä. Kait olin nälkäisen näköinen, kun mies teki minullekin leivän ja vetäisi päälle sentin paksuisen viipaleen makkaraa. Sepä olikin sipulimakkaraa, tuiki tuntematonta minulle. Ensimmäisen puraisun jälkeen ojensin käden laidan ylitse ja tipautin makkaran veteen. Leivän söin paljaaltaan, onneksi mies ei veistellyt lisää makkaraa päälle.