Kevään Tallinnanmatkan teimme normaalin kaavan mukaan. Junalla Helsinkiin, ratikalla Länsi-Satamaan, laivana tällä kertaa Eckerön Finlandia. Löysimme rauhallisen oleilupaikan, mihin ei viihdeohjelma kuulunut. Hotellina perillä Metropol, tällä kertaa kaikki sujui mainiosti,  hotelli oli huoneemme ympärillä rauhallinen ja aamupala sovelias.

Ostimme kolmen päivän joukkoliikenneliput, joista toinen ei aluksi toiminut. Kiltisti kioskin myyjä vaihtoi ne uusiin. Sekä ratikoilla että trollikoilla siirryimme minne milloinkin.

Kadriorkan puiston lammikolla uiskenteli kaksi mustaa joutsenta.

Kirkoista tutustuimme lähemmin Pühavaimun kirkkoon, joka on Tallinnan vanhin. Olen siellä kerran kuoron kanssa laulanut, vaikka se onkin luterilainen.

Nevskin katedraalissakin toki kävimme. Ja Löwenruh-puistossa, joka on miellyttävän rauhaisa paikka.

Puisto on pieni, eikä sen kiertämisessä kauan mennyt.

Ruoat ja kahvit:  Ensimmäiset kahvit joimme Pagaripoisid-leipomon kahvilassa. Lokki vei terassilla yhden pirukkaan, pisteli ylpeänä sen nokkaansa kadulla terassin vierellä. Toiset kahvit Energiassa, jossa mukana vaimon sisaret Aune ja Sinikka. Ja kolmannet Kansalliskirjaston kahvilassa. Mielipaikkani. Ensimmäinen ruoka Basilikassa, hyvä, toinen Rottermanin aukion vierellä juppiravintolassa nimeltä Platz. Kallein ja huonoin ruoka, vaimo tosin kehui oman Wokkinsa. Ja kolmas ruoka tietenkin Ses Besissä perinteen mukaan. Ja paras sekä halvin.

Ensimmäisenä päivänä oli armoton helle, toisena kastuimme kerran läpikotaisin kiiruhtaessamme kaupungin halki hotellille, ja kolmas päivä lämpötilaltaan soveliain.

Helsingissä paluumatkalla osuimme juuri tarkasti aikaisempaan junaan, ja taksi toi meidät kotiin hyvissä ajoin.