Matka Kaakkois-Suomeen 2-5.8.2010

Menomatkalla kävimme Rantasalmella katselemassa Pirkon vanhoja lapsuuskäyntimaisemia. Tällä paikalla Pirkon isoisä oli myllärinä viime vuosisadan alussa.

Rantasalmelta ajoimme Savonlinnaan. Caperon pitsa oli maineensa veroinen. Kävelimme Olavinlinnaa katsomassa, Asta-myrsky oli kaadellut puita myös linnan luona.

Savonlinnasta ajoimme Punkaharjulle, jonka leirintäalueella olimme etukäteen tilaamassamme mökissä yötä. Ihan viehättävä paikka ja meille sopiva vaatimaton mökki.

Aamulla menimme Retretin näyttelyn katsomaan. Suomalaisia naistaiteilijoita. Viihdyimme hyvin kaksi ja puoli tuntia. Retretistä ajoimme Imatralle, jossa yövyimme mökissä, tilattu sekin oli etukäteen, vaan eipä ollut mökissä tai paikassa juurikaan kehumista. Punkaharjuun verrattuna täysi susi, vaikka hinta molemmissa oli sama. Söimme kanaa Martinassa, maukas ruoka.  Illalla kävimme katsomassa Imatrankoskinäytöksen, joka oli vaikuttava.

Yövyttyämme ja syötyämme huoltorakennuksessa aamupalan (penkkejä tai pöytää ei tässä mökissä ollut), ajoimme Lappeenrantaan. Cumulus-hotellissa oli varattu huone. Hotellin pysäköintipaikka löytyi vahingossa heti ja huoneen saimme myös heti, vaikka oli varhainen aamupäivä. Kiertelimme kaupunkia, kävimme useaan otteeseen linnoituksella ja torilla söimme Vedyt, joka oli matkan alkuperäinen tarkoitus.

Nukuttuamme onnellisesti (vaikkei mökkienkään unissa vikaa ollut) ja syötyämme hotelliaamupalan, jatkoimme matkaa tarkoituksena olla seuraava yö Puumalassa. (Veera-myrsky oli riehunut siellä, mistä edellisenä päivänä olimme poistuneet, vaikka puita olisi ollut tarpeeksi nurin jo ennestään.) Matkan varrella kävimme katsomassa Astuvansalmen kalliomaalaukset. Mukavaa tietä kuljimme kolmisen kilometriä suuntaansa. Maalauksia olemme ainakin Hossassa ennenkin käyneet katsomassa. Vaikuttavia.

Ennen maalauksia satuimme Kärnäkosken linnoitukselle, jota kiertelimme aikamme. Lampaat hoitivat siellä nurmikonleikkuun ja paikka oli ihmeen hyväkuntoinen.

Vanha mylly ja saha oli vieressä, ja puolen kilometrin tie kulkii vanhaa hevosvetoratajälkeä pitkin lähijärven rannalle, josta sahattuja puita oli kuljetettu edelleen.

Puumalassa oli jokin ihmeellinen musiikkitapaus, joten koska emme olleet etukäteisvaranneet mökkiä, emme mahtuneet alueelle. Päätimme siis yöpyä Juvan leirintäalueelle. Ajettuamme paikalle meille valittaen ilmoitettiin, ettei minkäänlaista majapaikkaa ole vapaana. Joten ajoimme kotiin. Se siitä matkasta, hauskaa oli.