BUDAPEST – kurittomien koirien kaupunki

 

Matkakertomus käynnistä Unkarin pääkaupungissa 27.4 – 4.5. 2009

 

WHH 181

 

26.4 Sunnuntai. Pakkasimme matkalle mukaan-listamme mukaiset matkatavarat lisättynä erikoissadevarustuksilla koska säätiedotukset uhkasivat sateilla ja ukkosilla. Näinpä vietimme viikon mitä ihanimmassa kesäilmassa ja märkäpuvut olisivat roikkuneet henkareissa vaatekaapissa, jos huoneessamme olisi ollut henkareita. Hotels.com´ista olimme varanneet viikoksi kahden tähden hotellin (jossa arviossa oli todellisuuteen verrattuna kaksi tähteä liikaa), ja netistä junaliput.

 

27.4 Maanantai. Aamulla lähdimme paikallisbussilla kotoa juna-asemalle, Tikkurilassa vaihdoimme bussiin ja odotimme melko kauan Malev-lentoyhtiön koneen lähtöä. Itse lento puolityhjässä koneessa sujui mukavasti. Budapestissä varasimme minibussista tulo-menomatkan, ja bussi kuljetti meidät hotellin ovelle. Siis henkarit puuttuivat ja levittelimme vaatteemme sinne ja tänne. Huoneessa oli yksi tuoli, jossa ei oikein voinut istua, ja pöytä. Verho riitti puoleen väliin ikkunaa.  Kokoa huoneessa kyllä oli ihan mukavasti. Ja vessa toimi. Iltakävelyn teimme lähimetroasemalle josta ostimme vettä ja 5 tähden ”Napoleonia” 70 cl kolmella eurolla. Prosentteja oli 30 ja esanssi maistui muikealle. Otettuamme huoneessa hörpyt lähdimme etsimään jotain syötävää, ja löysimme avonaisen kioskintapaisen, josta ostimme kaksi jauhelihasämpylää (kylmää) ja kaksi tölkkiä olutta. Iltapalan jälkeen nukkumaan. Sängyn jousitus oli tanakasti pystyssä, joten istuminen oli sängyllä hankalaa. Maatessa tuo menetteli.

 

28.4 Tiistai Aamupala oli joka aamu melko samanlainen, joskus niukempi kuin toisinaan. Kinkkua oli ja rasvaista makkaraa. Juustoa näkyi kerran, senkin tytönläpäreet heti söivät. Valkoista leipää, marmelaadia, teetä ja kahvia. Ja melkein joka aamu maukasta munakasta. Metroasemalta Pirkko osti seitsemän päivän metrokortin. EU-alueen vanhukset saivat kulkea ilmaiseksi kaikissa julkisen liikenteen kulkuvälineissä, joten passia näyttämällä huristelin ympäri Budapestia. Ensin menimme metrolla keskustaan, kävelimme Ketjusiltaa Budan puolelle.  Koska oli luvattu sadetta, aioimme aluksi kierrellä ulkona, ja siksi museot jäivätkin suurin piirtein käymättä, kun sateita ei vain tullut. Kiertelimme Budan puolella aikamme ja palasimme  keskustaan, kävimme kahvilla ja jatkoimme jalan kauppahalliin, joka oli suuri ja mahtava. Yläkerroksen ravintolassa söimme Gulassikeitot ja joimme oluet. Metrolla huoneeseen, lepohetken jälkeen kävely rantaan ja kahdella raitiovaunulla parlamenttitalolle. Sisälle emme pyrkineet, koska odotimme sadepäivää jonka viettäisimme sisätiloissa. Muutaman tunnin kuljettuamme palasimme huoneeseen teippaamaan varpaita, ja taas keskustaan, jossa söimme pitsat ja oluet, ihan kunnolliset. Metrolla huoneeseen, iltatoimet ja makaamaan.

 

29.4  Keskiviikko. Heräsimme kovin aikaisin, kävimme aamulenkin ja sitten aamupalalle. Tämä oli niukin, ei munakastakaan. Metrolla keskustaan ja toisella Sankareiden aukiolle ja sen vierelle Keskuspuistoon.   Hieno paikka, jonne viriteltiin erilaisia vappuhärveleitä. Palasimme pitkin Andrassy-katua kävellen ja ihmettelimme komeita rakennuksia. Liszt´in aukion läheltä löysimme leipomon kahvilan, jossa joimme kahvit ja söimme hieman suolaista ja makeaa. Palasimme tähän paikkaan myöhemmin vielä kahdesti. Sitten kuljimme jalan ortodoksikirkkoon, jossa oli menossa panihida. Sytytimme toiselle reunalle kynttilät ja sain siunauksen ohi kiitävältä kiireiseltä papilta. Vaci-kadulla (hienostoporvarikatu) erehdyimme oluet juomaan, elämämme kalleimmat missään päin maailmaa. Sen jälkeen annoimme Anna-kahvilan olla rauhassa. Välillä huoneeseen, sitten metroilla hautausmaalle tapamme mukaan (joka paikassa on kalmistot katsottava) ja mukavaan ravintolaan syömään kanaruoat ja hyvää olutta. Huoneeseen, iltatoimet ja nukkumaan.

 

30.4 Vapun aatto, torstai. Aamukävelyn jälkeen aamupala, metrolla keskustaan, kävely Elisabetin sillalle ja siitä kipaisimme Gellert-kukkulalle. Matkalla kuvasimme Pyhän Gellertin patsaan.  Gellert oli kirkonmies, joka sidottiin piikkitynnyriin ja heitettiin Tonavaan kuolemaan sekä sidottiin vaunuihin ja tyrkättiin vuorelta alas. Ehkä muillakin tavoin hänet tapettiin. Huipulla törrötti Vapaudenpatsas, joka aikanaan oli Neuvostoliittomainen, mutta myöhemmin siitä rapsittiin irti kommunismin tunnukset ja sen annettiin seistä paikallaan näkymässä kaikkialle kaupunkiin. Takakautta vuorelta alas. Kävimme kahvilla ja menimme Tapaninkirkkoon. Komeahan tuo oli, pitää myöntää. Kappelissa näimme Tapanin kädenkin, joka oli muumioituneena pantu lasiseen leikkimökkiin. Täältä kävelimme hallille jossa söimme ruokaa (Täytetty paprika ja grillilihavalikoima) oluen kanssa. Ostimme muutamia tuliaisia ja palasimme hotellille lepäämään. Sitten kävelimme hotellin luona rantaan katsomaan taidemuseota ja teatteritaloa, jotka olivat ehkä liiankin komeita. Teatteritalo vaikutti teatterilaivalta. Rantaa pitkin kuljimme melkoisen matkan keskustaan, josta palasimme huoneeseen viettämään aattoiltaa. Söimme kylmät piirakat ja joimme oluet ja otimme tietenkin ”Napoleonia” ja rupesimme pitkäksemme peiton alle.

 

1.5 Perjantai. Aamupalan jälkeen menimme kahdella metrolla ja paikallisjunalla (HEV) Öbudaan jossa kiertelimme ja kuvasimme mm. naiset sateenvarjoineen (patsas).  HEVillä takaisin keskustaan ja metrolla keskuspuistoon, jossa oli 1,5 milj. ihmistä ja markkinatunnelma. Söimme makkarat ja oluet kannon päällä istuen ja häivyimme tungoksesta metrolle jolla palasimme keskustaan. Leipomokahvilassa kahvit ja leivokset, kävely serbialaisten ortodoksikirkolle, joka oli kiinni, joten metrolla huoneeseen ja joimme oluen puoliksi. Levon jälkeen parilla metrolla ruokapaikan hakuun Kävelykadulta löytyi Papa-ravintola, jossa söimme hyvää unkarilaista liharuokaa sekä oluet. Lyhyt kävely rannassa, ilta oli melko viileä, joten palasimme hotellille iltatoimille ja makuulle.

 

2.5 Lauantai. Aamutoimien jälkeen metroilla keskustaan, ketjusiltaa yli ja Linnavuorelle Siklolla, joka on ylimainostettu ketjujunahissi. Tässä matkalippu: Kävelimme linnan ympärillä, sisällä emme missään käyneet. Kuva otettu Tonavan toiselta puolelta.

Matiaksenkirkossa sen sijaan kävimme  sisätiloissa. Ihan siisti kirkko. Matkan ainoat sadekuurot osuivat tähän väliin, eivätkä kauan kestäneet. Bussilla palasimme Moskovaan (Kaupunginosa (?) ja metroasema)ja siitä metroilla huoneeseen. Levon jälkeen palasimme keskustaan, nautimme katuravintolassa gulassikeitot ja oluet ja menimme Kauhujen Taloon, Terrorismimuseoon.  Esillä natsiajan ja kommunismin kauheuksia. Hävisi Vilnan vastaavalle, pääsi tasoihin Riikan kanssa ja voitti reilusti Tallinnan miehitysmuseon. Kävelimme ja metroilimme ja päädyimme kahville taas leipomon kahvilaan. Lepoa hieman huoneessa metromatkan jälkeen, ja metroon jälleen ja ruokapaikaksi löytyi mainio pieni ravintola nimeltään Lugas. Kanaruoka oli maukasta, join olutta ja Pirkko viiniä. Ruoan jälkeen pikku kävely, ja huoneeseen tukan pesulle, iltatoimille ja nukkumaan.

 

3.5. Sunnuntai. Aamulla metroilla Moskovaan, nousu kävelemällä Linnavuorelle, missä menimme Labyrinttiin. Osin luolia, osin kaivettuja ja muurattuja kellariosia.  Ihan veikeä tunnelma, pimeää ja vitsikkäitä seinäselostuksia, vähän scifiä seassa. Ikävä kyllä paikalla oli nuoria, jotka muutaman kerran välkyttivät salamoillaan pimeyden pilalle. Näitä salamanvälähdyksiä saikin nähdä matkan aikana kyllikseen milloin missäkin. Kirkotkin muistuttivat discoa. Iljettävää ja yleensä tarpeetonta. Jalan palasimme metroasemalle, Pestin puolella jalan Vapauden aukiolle, jossa ainoa paikalleen jätetty venäläisten muistomerkki, komeita vanhoja rakennuksia  ja USA:n linnoitettu suurlähetystö poliiseineen ynnä muine venkuiluineen. Tutulle leipomokahvilalle taas metroilimme ja metrolla haimme kaupan, josta ostimme kotiin vähän olutta ja suklaata. Huonelevon jälkeen palasimme keskustaan ja yritimme parlamenttitaloon, joka oli jo kiinni, joten yritykseksi jäi. Katselimme siis vain Imre Nagy´n patsasta, kävelimme ja kävimme huoneessa ja palasimme keskustaan ja menimme syömään uudelleen Lugas-ravintolaan. Mainiota kanaruokaa, olutta ja viiniä ja ruokaryyppynä palinkat, jotka maistuivat pontikalta ja olivat samanhintaiset kuin hienot viskitkin. Jälkiruoatkin söimme, ja hinta oli Suomen rahassa yhteensä noin 22 euroa. Iltakävelyn teimme Tonavan rannalla ja katselimme juhlavalaistua vastarantaa. Kaupasta ostimme puoli litraa hauskannäköistä viinaa ja paprikajauhepusseja. Haikein mielin nousimme vielä kerran metroon ja menimme iltapuuhiin.

 

4.5. Maanantai. Aamupalan jälkeen kävimme metroaseman kaupoista ostamassa evästä junaan ja kotiin. Pikkubussi haki meidät lentoasemalle, jossa vielä kaupasta hankimme Tokaj´ta ja viskiä ja suklaata. Lento oli ajallaan, Seutulasta menimme bussilla Tikkurilaan, junalla Kuopioon ja taksilla kotiin. Nappi matka.

 

Jaa kurittomien koirien?  Budapest oli täynnä koiria jotka menivät minne halusivat ja tekivät mitä lystäsivät isännistään ja emännistään mitään välittämättä. Hotellimme takapihalla sentään oli kolme hienosti käyttäytyvää kissaa, joita eräs nainen välillä kävi puun alle syöttämässä. 

 

VISZONTLATASRA!  (Joka on näkemiin ja siitä outo sana, ettei siinä ole yhtään öötä, joka muuten tuntui olevan unkarilaisille kovin rakas äänne)