Teimme Jyväskylään yhdistetyn teatteri- ja syntymäpäivävierailun. Sisareni täytti 75 ja Aune-täti (joka oikeasti ei ole mitään sukua minulle vaan enon vaimo) 95.

Esityksessä oli hyvää se, ettei katsomossa ollut häiriköitä. Itse näytös eteni kuin kökkömopo ja pääosan esittäjä oli ehdottoman sopimaton osaansa.  Ohjaaja oli sanonut sakille, että katsokaa dvd:ltä elokuva ja opetelkaa vuorosanat. Menihän siinä kaksi ja puoli tuntia.

Aunen syntymäpäivillä oli vieraita Helsingistä, Aunen sisarentytär poikineen, miniöineen ja lapsenlapsineen. En menettänyt hermojani, kun olivat vain muutaman tunnin. Eivät tosin ole inhottavia ihmisiäkään, päinvastoin, en vain viihdy toisten seurassa. Kuva päivänsankarista.